Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

TÄHÄN OSIOON AION KIRJOITELLA SUVULLENI TÄRKEIDEN PAIKKOJEN HISTORIAA ja että miten paikka liittyy suvun elämään vuosisatojen saatossa. Tietolähteenä vanhemmissa jutuissa erilaiset asiakirjat ja nuoremmissa omat muistikuvat ja suvussa muistitietoon perustuvat tarinat.

MUOLAAN KIRKONMÄKI. Äyräpääläisten ja suvun historiassa hyvin tärkeä paikka koska Äyräpään pitäjä on nuori 1925 muodostettu. Vainajat on haudattu Muolaaseen kunnes oma hautausmaa valmistui ja ensimmäiset vainajat päästiin siunaamaan Äyräpään multiin 1927. Muolaassa on haudattuna lähisuvustani viisi serkkuani ja äitini pienenä kuolleet veljet Antti ja Vilppi Karjalainen sekä tietysti edelliset sukupolvet.Muolaassa on käyty ehtoollisella ja ripillä ja otettu kuulutuksia ja Muolaan papit vihkineet ja kastaneet enojani ja tätejäni ja tietysti siellä on äitinikin nuoruus. Vanhempieni vihkiminen on kuitenkin tapahtunut Äyräpäässä.

Muolaan kirkonmäellä koettu monenlaisia aikoja. Tavat ja lait ovat muuttuneet vuosisatojen saatossa. Kirkko opetti ja kasvatti kansaa ja myös rankaisi.

Kerron lissää tulevaisuudessa ...........

ÄYRÄPÄÄN SEURAKUNTA

Seurakunta alotti itsenäisen toimintansa 1.1.1926.Perustettu Valtioneuvoston päätöksellä 16.7.1925.Äyräpään seurakunta lakkautettu 31.12.1949 sodan ja alueluovutuksen vuoksi.Seurakuntalaiset on liitetty eri puolilla Suomea heidän uusiin asuinseurakuntiinsa.Ehtoolliskalusto on saatu pelastetuksi ja on luovutettu Varkauden seurakunnan käyttöön.

Kirkkomatka Muolaaseen oli pitkä niin kaukaisemmissa kylissä syntyi ajatus muodostaa oma seurakunta.Niissä merkeissä kokoonnuttiin Mälkölän koululle 17.10.1920 pohtimaan asiaa.Pohdittiin että kaikilla ei ole hevostakaan suorittaa pitkää kirkkomatkaa Muolaaseen.Ymmärrettiin että Pölläkkälään sahalaitosten myötä on tullut paljon asutusta kun työväkeä tarvittiin.Kokous ehdotti että kirkko rakennettaisi Mälkölän ja Pölläkkälän välille Soukan harjulle.Kirkkoa ei kuitenkaan rakennettu tälle paikalle.Asiaan kenties vaikutti se että Muolaasta Vuokselan pitäjään siirtynyt Vuosalmen kylä halusikin liittyä muodostettavaan Äyräpään pitäjään.27 10.1927 valtioneuvosto kumosi päätöksensä kirkon paikasta ja uudeksi, lopulliseksi paikaksi tuli Pölläkkälä,Papmäki,Hovimäen tilasta kaksi ja puoli hehtaaria Lammasniemi nimiselle alueelle.

4.10.1925 hiippakunnan piispa Erkki Kaila vihki väliaikaiseksi kirkoksi Pölläkkälässä sijaitsevan Evankeliumiyhdistyksen omistaman rukoushuoneen.Kirkkoherran  virka julistettiin haettavaksi 1.1.1931.  Jaakko.O.Markkola aloitti vakinaisena kirkkoherrana 1.1.1932. Sitä ennen hän oli toiminut pappina 1.9.1927 - 31.12.1930 ja vt.kirkkoherrana 1.1.1931 - 31.12.1931.

Kirkkoherra Markkolan ylösmerkkaamista tiedoista poimin tähän asioita :

Pappila valmistui 1928 syksyllä.Kirkon suunnittelu ja piirtäminen annettiin arkkitehti Oiva Kallion tehtäväksi.Luonnokset on hyväksytty 3.8.1930 olleessa kirkolliskokouksessa.Niiden mukaan tehdyt piirustukset on hyväksytty Valtioneuvostossa 14.5.1932. Seitsemästä rakennustarjouksesta hyväksyttiin 14.5.1933 Rakennusosakeyhtiö Pyramidin tekemä tarjous.Rahojen hankkiminen annettiin kirkkoherra Markkolan tehtäväksi.Rakennustyö  oli aloitettu 23.5.1933 ja peruskivi laskettiin 2.7.1933. Tapahtumaa on ollut seuraamassa suuri kansanjoukko.Kirkon loppukatselmus ja seurakunnalle luovutus tapahtui 15.3.1934.Rakennustoimikunta oli kokoontunut 28 kertaa.Erimielisyyksiä rakennuttajan ja urakoitsijan välillä ei ollut .Kirkko vihittiin käyttöön Viipurin hiippakunnan piispan Erkki Kailan määräyksestä 1.4.1934 pääsiäispäivänä.Kirkossa oli 872 istuinpaikkaa mutta kirkkoherran mukaan tiukemmin istuen mahtui 1200 henkeä.Alttaritaulun oli maalannut taiteilija Laila Järvinen aiheena  Kristuksen kirkastuminen.Koko 16 neliömetriä.

1920 olleessa alustavassa kokouksessa oli ilmoitettu henkikirjojen mukaan asukkaita Kaukilassa 323,Mälkölässä 885,Paakkolassa 553,Pölläkkälässä 1782 ja Rahkolassa 70 henkeä.Yhteensä 3613 henkeä.Tästä puuttuu Vuosalmi koska he vasta myöhemmin päättivät irtaantua Vuokselasta ja liittyä muodostettavaan Äyräpäähän.Elinkeinoiksi ilmoitettiin 1784 maanviljelijää,300 maatyöväkeä,200 virkailijaa,kauppiasta y.m.100 käsityöläistä ja 1229 varsinaista työväkeä.Pitäjän nimeksi ehdotettiin jo perustavassa kokouksessa Äyräpäätä.

jatkuu.......

ÄYRÄPÄÄN HAUTAUSMAA.

Hautausmaan vihkiminen käyttöön toimitettiin 27.11.1927 lääninrovasti,tohtori J.A.Maunun toimesta avustajanaan kirkkoherra Markkola. 

1934 kirjoittaa kirkkoherra että haudattuja oli jo yli 500 vainajaa. Markkola toteaa että harvoja poikkeuksia lukuunottamatta seurakuntalaiset ovat hoitaneet haudat kiitosta ansaitsevalla tavalla.

Kirkkoherra kirjoittaa että kaiken ajallisuuden ohessa olkoon sydämessämme harras huokaus :

O Jeesus,auta valvomaan,ja sitä aina muistamaan,

et alkaa iankaikkisuus,kun päättyypi ajallisuus,

jok  on vaan askel tulevaan,elohon iäti olevaan.

Kirjoitus päivätty Äyräpään pappilassa 31.3.1934  J.O.Markkola.

Rovasti Jaakko Oskari Markkola ja vaimonsa Alma Sofia on haudattu Ylistaroon.

Jaakko Oskari (Jaakonpoika) syntynyt 20.1.1884 Ylistaro,Isokylä - kuollut 25.12.1952.

Sodan jälkeen J.O. Markkola toimi Hauhon kirkkoherrana 1947-1952.       

©2017 Mummeli - suntuubi.com